Kun ensimmäisenä aamuna Caye Caulkerilla heräsimme tähän maisemaan, ei mullakaan ollut heti ekana mielessä ruoka, vaan ihan jotain muuta. Aamu-uinti nimittäin. Mä en heti muista yhtäkään kohdetta viime vuosilta, jossa hotelli olisi sijainnut tällä tavalla aivan rannassa, usein mun valitsemat budjettivaihtoehdot ovat olleet snadisti pidemmällä rantaviivasta.
Kun sinä aamuna tunnin lillumisen jälkeen saimme itsemme ruokailukuntoon, oli tietenkin jo liian myöhäistä täydellisen aamiaispaikan metsästykseen. Päädyimme englantia leveästi puhuvan expatpariskunnan pitämään, amerikkalaisia pursuavaan kahvilaan lähellä hotellia. No, se ei ollut hyvä juttu ollenkaan, eikä siitä sen enempää. Caye Caulkerilla tuli vastaan ekoina päivinä muutama tosi iso huti, joten halusin pistää vinkit hyviin ruokapaikkoihin jakoon. Kaikki hummeriravintolaa lukuun ottamatta ovat budjettipaikkoja. Niin ja kaikki löytyvät esimerkiksi Trip Advisorista ja varmasti myös kysymällä, sen verran pieni hiekkapläntti Caye Caulker on.
Ensin aamiaiskahvila, joka löydettiin vasta vikan päivän aamuna. Olisin painellut suoraan sängystä tänne, jos olisin tiennyt paikasta aiemmin. Chef Juan's Kitchen & Pastries sijaitsee vaan muutaman askeleen päässä pääkadulta, mutta emme bonganneet paikan vaatimatonta kylttiä aiemmin. Tämä on oikeastaan vain söpö kioski, jonka luukusta aamiainen tilataan. Lista ei kuitenkaan kalpene pääkadun turistirysien tarjonnalle, herkkuja banaanipannarista porkkanakakkuun ja suolaisiin vaihtoehtoihin löytyi riittämiin. Kymmenellä dollarilla sai hyvän satsin mahantäytettä. Ruoka maistui siltä, että se on todellakin kokattu just sillä hetkellä just sulle.
Sitten vähän kunnon budjettiruokaa. Hitusen hinnoista säikähtäneinä kysyttiin jo satamaan saapuessamme golfautotaksikuskiltamme tärppejä edulliseen ruokailuun. Belize oli meidän vika etappi, ja vaikka budjettiin oli varattu Guatemalaa reilumpi siivu pätäkkää, ei meitä huvittanut laittaa rahaa ruokaan useita kymppejä päivässä. Kuski kierrätti meitä muutaman kioskiravintolan ohi, joista isoimmat hehkutukset kaverilta sai Auntie's.
Sitten vähän kunnon budjettiruokaa. Hitusen hinnoista säikähtäneinä kysyttiin jo satamaan saapuessamme golfautotaksikuskiltamme tärppejä edulliseen ruokailuun. Belize oli meidän vika etappi, ja vaikka budjettiin oli varattu Guatemalaa reilumpi siivu pätäkkää, ei meitä huvittanut laittaa rahaa ruokaan useita kymppejä päivässä. Kuski kierrätti meitä muutaman kioskiravintolan ohi, joista isoimmat hehkutukset kaverilta sai Auntie's.
Käytiinkin tämän tuimailmeisen tädin luona lounaalla sitten useamman kerran - vegenuudelit tai vegeriisi kustansi kahdeksan belizeläistä eli vajaat neljä euroa. Tämä taisi olla saaren edullisinta safkaa - jos elsalvadorilaisia kolmen dollarin pikkupupusoita ei lasketa - eikä siihen nähden ollenkaan huonoa. Limut jouduttiin hakemaan viereisestä kaupasta.
Myös Ana's Aladdin löytyi ihan liian myöhään, sillä olisin voinut ruokailla sielläkin uudestaan. Kaikki parhaat paikat saarella ovat jotenkin piilossa. Lähi-idän safkaa tarjoavasta lounasravintolasta saatiin tietää vasta snorklausretkellämme, kun retkieväs, pitafalafel, oli hankittu sieltä. Ei tää varmaankaan Vaasankadun Vegemestan falafelejä voita, mutta maistui aivan järjettömän hyvältä kolmen viikon riisin ja maissitortillojen jälkeen. Hintakin oli hyvä, 12 belizeläistä per pitafalafel. Kuvassa näkyvä meze-lautanen oli hieman hintavampi, olisiko ollut 16 dollaria?
Happy Lobsterin hummerilautaselle voin antaa suosituksen isolla kädellä. Muutama matkakaveri kehui paikan hummeria todella hyväksi, ja niinhän se olikin. On kiva olla tyytyväinen tilaamaansa safkaan, etenkin jos se on koko reissun kallein annos - 29 BDL.
Sitten siihen saaren erikoisuuteen, eli uppopaistettuihin oreokekseihin. Mies bongasi jo ennen matkaa Youtubesta muutaman amatöörimatkavideon, joissa hehkutettiin The Fairin olevan ainoa paikka maailmassa, joka tarjoaa uppopaistettua oreota. Ällöä, mutta testiin meni. Listalta löytyi myös samoja rasvassa uivia, paneroituja herkkuja suklaapatukkaversioina (mars, snickers, bounty...) ja kuulemma snickers puhutteli eniten. Sain maistaa haukun ja pakko sanoa, että maku oli pettymys, meille molemmille. Pötkylä maistui paneroinnilta ja rasvalta, ja snickers oli sulanut epämääräiseksi klöntiksi. Onneksi mun valitsema mansikka-mangosmoothie oli niin hyvää, että paikan maine pelastui, heh. Ehkä olisi pitänyt vaan maistaa sitä oreota?
Aikaista aamiaista etsiville tulee nyt kullanarvoinen vinkki - Ice & Beans. Tämä venetaksilaiturien läheisyydessä sijaitseva pikkukahvila aukeaa jo 6.30 - yleisesti ottaen saarelta saa aamiaista vasta kello 8 alkaen. Meidän pikavene lähti kohti Belize Cityä aamukahdeksalta ja matkalla satamaan ei nähty yhtäkään avointa kahvilaa ennen tätä. Vinkin tänne olimme saaneet suklaapatukoita uppopaistavalta kaverilta, onneksi. Vaikka matkaa oli jäljellä vielä vuorokausi Guatemala Cityssä, oli tämä maisema virallisesti mun vika lomamaisema, ja frappet ja banaani-maapähkinävoibagelit vika loma-aamiainen.
Vielä yksi vinkki toimivaa wifiä kaipaaville: La Cubana. Palattiin tähän paikkaan vaan nettiyhteyden takia muun muassa silloin, kun uutinen Air Francen lakosta saavutti mut. Safka ei ollut erityistä, mutta netti pelitti kuin kotona. Joskus se vaan on tärkeetä.
Vähän vielä muistiinpanoja Caye Caulkerin hintatasosta...
...yhden suuntainen pikavenematka Caye Caulker - Belize City maksoi normaalisti 29 Belizen dollaria, mutta alekupongilla hinnaksi tuli 18 belizeläistä. Alekupongista meille vinkkasi lungisti tyttö lipputiskillä, ja hiippailtiin lopulta nyysimään pari kuponkia tytön osoittamasta suunnasta. Kupongit olivat piilossa matkatavararoudareiden tiskin takana, eikä meillä ollut aikaa jäädä odottamaan, että niitä alettaisi jakaa seuraavalla laivalla tuleville turisteille. Vähän veikkaan, että tämä ei ollut suuri rikos.
...snorklausretki (5 tuntia, 5 -6 stoppia) 135 BDL. Tähän sisältyi välineet, opastus ja lounas.
...tuore, kokonainen ananas kaupassa 10 BDL! Eli lähes viisi euroa. Lidlissä ananas maksaa kaksi ja puoli euroa. Saarelle toki tuodaan lähes kaikki ruoka ja se maksaa, mutta ananas jäi tällä kertaa kuitenkin kauppaan.
...gatorade-pullo 3,50 BDL.
...jäätelötuutti kaupassa 10 BDL. Tosiaan, maitotuotteet ovat Belizessä arvokkaita.
...elsalvadorilaismamman pupusat 3 BDL/kappale. Näitä olisi toisaalta joutunut tilaamaan useamman, että nälkä olisi lähtenyt.
...kahden hengen huone Sophie's Guest housessa 30 amerikan dollaria/yö. Ei omaa vessaa, mutta tilava huone, kaksi tuuletinta, kaksi sänkyä, oma riippukeinu ja ranta ihan edessä. Tosiaan, tämä on todennäköisesti saaren edullisin majapaikka, suosittelen!
...kahden hengen huone Sophie's Guest housessa 30 amerikan dollaria/yö. Ei omaa vessaa, mutta tilava huone, kaksi tuuletinta, kaksi sänkyä, oma riippukeinu ja ranta ihan edessä. Tosiaan, tämä on todennäköisesti saaren edullisin majapaikka, suosittelen!
Tällaista kaikkea löytyi mun matkapäiväkirjan sivuilta. Belizessä oltiin siis heinäkuun lopussa, mutta uskoakseni tämä tieto ei nyt ihan kauhean vanhentunutta voi olla... toivottavasti. Mä arvuuttelin paljon hintoja ja ruokaa ennen Belizeen saapumista, maasta kun on niin vähän tietoa missään. Pienelläkin budjetilla pärjää, mutta jos siihen jättää vähän enemmän ilmaa, voi nauttia tuoreista meren antimista useammin. Hei, eihän 14 euroa hummerilautasesta ole paljon!
Mun on jotenkin vaikea kuvitella, että palaisin Belizeen enää matkoillani, niin pieni ja syrjässä poluilta se on. Jään kuitenkin rakkaudella fiilistelemään rentoa Caye Caulkeria ja pitkiä iltapäiviä riippumatossa. Oi Karibia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti