Yks aikaerovammanen täältä maapallon toiselta puolelta moi vaan. Kyllähän tän näinkin voi tehdä, hipsiä aamu toisensa jälkeen autiolle terassille ja yrittää väsyneenä hengitellä selkään taas ryhtiä. Tuijottaa järven lähes tyyntä pintaa ja jäädä odottamaan auringon ensi säteitä. Sanoinkuvaamattoman kaunis Atitlán -järvi oli paikallaan tänäkin aamuna, mutta kyllä nyt yli kuuden tunnin yöunet vois pikku hiljaa alkaa tehdä hyvää.
Muuten täällä menee loistavasti. Ollaan vaihdettu kymmeniä buenas -tervehdyksiä vastaantulijoiden kanssa, paijailtu katukoiria, juhlittu allekirjoittaneen synttäreitä ja haudattu yks tulivuorelle kiipeämisidea. Ei vaan jaksa. Kyllähän noita tulivuoria Guatemalassa riittää.
Tänään on vuorossa lisää järvenrantakyliä ja ehkä joku ujo pulikointi Atitlánissa. Jos vaan tarkenee. Ja vaikkei tarkenis, pitäis tän rannan ainakin olla sellanen ranta lähes autio.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti