En ole koskaan tehnyt uudenvuoden lupauksia. En yhtenäkään uutenavuonna. En ole vain koskaan ymmärtänyt, miksi juuri tänään pitäisi luvata jotain, vaikka tarve olisi ilmennyt jo aikaa sitten. Nyt olen kuitenkin alkanut näkemään vuoden vaihtumisen hieman erilaisessa valossa - tarjoaahan vuoden vaihtuminen ehkä kuitenkin symbolisesti hyvän tilaisuuden muuttaa tai parantaa tapoja, tai ainakin innostuksen pohtia, millä tavoin tulisi itse vielä paremmaksi versioksi itsestään?
En kuitenkaan lupaa mitään tänäkään vuonna :) Sen sijaan pohdin, mitä hyvän fiiliksen tavoitteita voisin itselleni antaa, jotta arki ja elämä olisi vielä piirun verran parempaa. Olkoon nämä vaikka nimeltään lempeitä kehotuksia vuodelle 2016:
1. Aloitan projektin, joka liittyy johonkin intohimooni. Project passion. Turha kierrellä ja kaarrella, olen pyöritellyt ajatusta blogista jo niin pitkään, että tarvitsin jonkin konkreettisen sysäyksen itseltäni sen aloittamiseen. Intohimo numero yksi on matkailu, kirjoittaminen ja (harrastelijamainen) kuvaaminen tulee hyvänä kakkosena.
2. Pysähdyn (mieluiten päivittäin) hetkeksi ja tarkastelen itseäni lempeästi. Jo hetkeksi pysähtyminen arjessa tekee hyvää, ja olen tutustunut meditaatioon ja mindfullness:n aiemmin oppiakseni olemaan enemmän läsnä hetkessä. Oman itsensä tarkasteleminen lempeästi voi kuulostaa hassulta, mutta se toimii! Myös vaikeissa tilanteissa on tuhat kertaa parempi vetää syvään henkeä, laittaa silmät kiinni ja kohdata itsensä sellaisena kuin on, jos vaihtoehtona on painaa "vaikka läpi harmaan kiven" ja lopulta pahimmassa tapauksessa romahtaa kieriskelemään itsensäälissä ja -syytöksissä. Tämä kohta on helpommin sanottu kuin tehty, mutta harjoitella voi vaikka joka päivä.
3. Maltan materian kanssa ja kun kaipaan piristystä, panostan aineettomiin iloihin. Tätä ei varmaankaan tarvitse paljoa avata. Tavararöykkiön keskellä eläminen ahdistaa aika ajoin, ja silti sitä vain kerääntyy. Länsimainen yltäkylläisyys huolestuttaa ekologiselta kannalta, ja toisaalta reissaajasielu nauttii materialistisesta vapaudesta.
4.Joogaan niin paljon kuin sielu sietää! Heh... vuosi 2015 oli minulle joogan vuosi. Tammikuussa aloitin ensimmäisellä kurssilla ja nopeasti tajusin, että tälle tielle taidan jäädä. Mieletöntä, että olen saanut joogasta kumppanin, joka kulkee mun kanssa läpi elämän, hyvien ja huonojen päivien, antaa energiaa ja tasoittaa pomppivia vireystasoja. Ja ai että, siistiä tuntea konkreettisesti oma kehitys! Tänä vuonna opin korpin asanan.
Näillä eväin lähden seikkailemaan arjessani vuonna 2016. Vuoden päästä onkin sitten kiva katsoa, kuinka tytön kävi :) Ihanaa, itsesi näköistä uutta vuotta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti