Jatkan Balista vielä hetken. Mun oli vaikea päättää, syöksenkö nämä kaikki Bali-aiheiset tekstit peräjälkeen ulos vai ripottelenko niitä sinne tänne. Lopulta päädyin siihen, että julkaisen nämä loogisesti järjestyksessä - mitä sitä panttaamaan, kun reissustakin on jo puoli vuotta aikaa. Jatketaan siis.
Koska mun oli saatava sitä valkosta hiekkaa hiuksiini, suuntasin Ubudin jälkeen merten yli Lombokin Gileille, tarkemmin Gili Airille. Best beaches Bali -hakusanat kuukkelin kuvahakuun oli tämän kohteen valintaperuste, siis ihan oikeesti. Mulla oli kova rantakuume. Lesin kylä sijaitsi myös rannalla, mutta ranta oli pientä kiveä ja ei näin vastannut mun mielikuvaa paratiisirannasta, vaikka ihana upean, koskemattoman koralliriuttansa kera tuo pohjoisen tumma laavaranta olikin. Valitsin kolmesta Gilin saaresta sen välimuodon, eli Gili Airin, jossa biletys ei ole niin hurjaa kuten Trawanganilla, mutta jossa elämää on kuulemma enemmän kuin Menolla. Luultavasti ihan passeli valinta, en käynyt muilla saarilla, joten en voi verrata.
Koska mun oli saatava sitä valkosta hiekkaa hiuksiini, suuntasin Ubudin jälkeen merten yli Lombokin Gileille, tarkemmin Gili Airille. Best beaches Bali -hakusanat kuukkelin kuvahakuun oli tämän kohteen valintaperuste, siis ihan oikeesti. Mulla oli kova rantakuume. Lesin kylä sijaitsi myös rannalla, mutta ranta oli pientä kiveä ja ei näin vastannut mun mielikuvaa paratiisirannasta, vaikka ihana upean, koskemattoman koralliriuttansa kera tuo pohjoisen tumma laavaranta olikin. Valitsin kolmesta Gilin saaresta sen välimuodon, eli Gili Airin, jossa biletys ei ole niin hurjaa kuten Trawanganilla, mutta jossa elämää on kuulemma enemmän kuin Menolla. Luultavasti ihan passeli valinta, en käynyt muilla saarilla, joten en voi verrata.
Gili Air on pienehkö saari, jota ympäröi kauttaaltaan valkohiekkainen ranta. Autoja saarella ei ole ollenkaan ja skootteritkin on hiljennetty, joten liikenteen melu ei häiritse lomailijaa. Julkinen liikenne hoidetaan hevoskärryillä. Aikamoinen paratiisisaari siis, ja sainkin kävellä saarta ympäri varpaat hiekassa kyllästymiseen asti. Tunnelma rannoilla oli rento, mutta toki turisteja täällä on pilvin pimein. Jos menet Gili Airille, tutki myös saaren sisäosien pienet hiekkatiet, ja huomaat, että täälläkin ihan oikeasti asuu paikallisia ihmisiä. Löysin koulun ja moskeijankin - Lombokhan on islaminuskoinen niin kuin suurin osa Indonesiaa.
 |
| Gili Airilta näkyy Lombok vastarannalla |
 |
| Lasipohjaveneellä pääsee ihailemaan koralliriuttoja |
Gili Air on hyvä mesta laiskottelulle. Mä olin suunnitellut snorklaavani ahkerasti, mutta pariin tuntiin sekin jäi, kun parkkeerasin itseni milloin mihinkin kuppilaan nauttimaan vesimeloni- ja mangomehusta. Mangomehu, rannalla makoilua, parisataa metriä eteenpäin, vesimelonimehu, rantavedessä hengailua, auringonottoa ja taas siirtyminen eteenpäin seuraavaan rantabaariin, heh. Ja snorklaamaan olisi pitänyt lähetä kauemmas lasipohjaveneellä, koska rannalta koralli oli jo kuollut. Oli muuten surullinen näky se kuollut koralli, nyyh.
Mainitsin ykkösosassa löytäneeni kivan joogakoulun Gili Airilta. Keskellä saarta sijaitseekin H2O -niminen joogakoulu, jossa on tunteja aamulla ja iltapäivällä. Myös meditaation alkeistunti on valikoimissa. Täällä joogataan ja meditoidaan ulkoilmassa keskellä rehevää metsää, aivan ihana paikka! Gentle flow-jooga illan hämärtyessä sai mut melkein kyyneliin. Siis ilosta, ei kivusta. Suosittelen.
Mainitsin ykkösosassa löytäneeni kivan joogakoulun Gili Airilta. Keskellä saarta sijaitseekin H2O -niminen joogakoulu, jossa on tunteja aamulla ja iltapäivällä. Myös meditaation alkeistunti on valikoimissa. Täällä joogataan ja meditoidaan ulkoilmassa keskellä rehevää metsää, aivan ihana paikka! Gentle flow-jooga illan hämärtyessä sai mut melkein kyyneliin. Siis ilosta, ei kivusta. Suosittelen.
 |
| Ekologinen kulkupeli, tykkään |
 |
| Tämä kuva on jotenkin todella INDONESIA <3 |
 |
| Valkoista hiekkaa jesjes! |
Gileillä on aivan erilainen tunnelma kuin Balilla, onhan nämä paikat kulttuurillisestikin kaukana toisistaan. Mulle tuli Gileillä ikävä Balia ja balilaisten aitoja hymyjä. Tämä on taas mun oma, subjektiivinen kokemus, mutta Gili Air ehkä eli ja hengitti liikaa turismille mun makuun. Puitteet siellä kyllä oli kohdillaan, ja erinomaisesti mä täällä sain neljä päivää kulumaan indonesialaista reggaeta rantabaareissa kuunnellessa. Ja mun homestay oli täälläkin aivan ihana, ah, mitkä aamiaisletut ja ihana indonesialaisperhe!
Mun vika etappi olikin sitten Balin puolella Padang bain rantakylä, siis se sama, josta speed boatit Gileille lähtee. En halunnut jättää itseni ja lentokentän väliin kokonaista merta, vaan matkustaa hyvissä ajoin pari yötä ennen takaisin Balille. Padang bai on kätevästi reilun tunnin ajomatkan päässä Denpasarin kentältä. Täällä halusin vaan... olla. Imee vielä Balia itteeni, syödä hyvin ja rantailla. Mitään muuta tuolla ei olisi sukelluskurssien lisäksi voinutkaan tehdä. Paitsi käydä (taas) hieronnassa.
Padang bai on söpö, vaikka sen tunnelma on jotenkin... välipysäkkimäinen? Suurin osa ihmisistä käy täällä vain pakollisella ohikulkumatkalla ennen saaren vaihtoa, joten ei ihme. Kadut on uneliaat, ja fiilis on vähän sellainen, kuin kylästä olisi joskus suunniteltu jotain suurta ja mahtavaa turismin keskittymää, mutta sitten jotain on tapahtunut ja kehitys jäänyt puolitiehen. Ehkä se johtuu kylän oikealla puolella nököttävästä hotellinraakileesta, jota ei koskaan rakennettu loppuun.
Padang baissa on kaksi pientä rantaa - toinen sataman oikealla ja toinen vasemmalla puolella. Oikeanpuolimmainen White Sand beach on mielestäni parempi. Tai no, se toinen oli nousuveden peitossa kun sinne saavuin, joten en osaa sanoa, millainen se olisi ollut käyttökunnossa. Padang Baissa asuin muuten Lemon House -hostellissa, jota voin suositella niille, jotka diggaa yhteisasumisesta reppureissuhengessä. Hostelli on korkealla rinteessä, kätevästi White Sand beach:n (kukahan on muuten keksiny tänkin omaperäisen nimen?) puolella.
Mun vika etappi olikin sitten Balin puolella Padang bain rantakylä, siis se sama, josta speed boatit Gileille lähtee. En halunnut jättää itseni ja lentokentän väliin kokonaista merta, vaan matkustaa hyvissä ajoin pari yötä ennen takaisin Balille. Padang bai on kätevästi reilun tunnin ajomatkan päässä Denpasarin kentältä. Täällä halusin vaan... olla. Imee vielä Balia itteeni, syödä hyvin ja rantailla. Mitään muuta tuolla ei olisi sukelluskurssien lisäksi voinutkaan tehdä. Paitsi käydä (taas) hieronnassa.
Padang bai on söpö, vaikka sen tunnelma on jotenkin... välipysäkkimäinen? Suurin osa ihmisistä käy täällä vain pakollisella ohikulkumatkalla ennen saaren vaihtoa, joten ei ihme. Kadut on uneliaat, ja fiilis on vähän sellainen, kuin kylästä olisi joskus suunniteltu jotain suurta ja mahtavaa turismin keskittymää, mutta sitten jotain on tapahtunut ja kehitys jäänyt puolitiehen. Ehkä se johtuu kylän oikealla puolella nököttävästä hotellinraakileesta, jota ei koskaan rakennettu loppuun.
 |
| Piskuinen Padang Bai |
 |
| Lemon House -hostelliin ei pääse autolla |
White Sand beach ei ole kovin iso, mutta ajaa hyvin asiansa. Täällä söin reissun edullisimmat safkat, gado-gado (kasvikset maapähkinäkastikkeella) kustansi noin 80 senttiä. Rannan epäkaupallinen fiilis oli tervetullut Gili Airin jälkeen. Täällä kävin lyhyen keskustelun varsin mielenkiintoisen tyypin kanssa, jolla oli omasta mielestään todella häikäisevä elämänkatsomus. Jotain se rahan merkityksettömyydestä yritti selittää samalla kun halusi kaupata jotain runojaan. En oikeen hiffannut tyypin pointtia. Hieno kala hänellä oli silmäkulmaan tatskattuna, sano terkkuja jos tapaatte!
 |
| Akung-akung eli balilainen portti |
Tässäpä tiivistettynä mun matkakertomus Balilta ja Gileiltä. Kyssäreitä saa heittää kommenttiboksiin, jos niitä heräsi, vastailen mielelläni. Päätän Balisaarnani koottuihin Balivinkkeihini:
- Matkusta saaren pohjoisosaan, jossa ihmiset tuntuivat mun mielestä aidommilta kuin suurimmissa turismikeskittymissä. Myös saaren länsipuolta kuulin kehuttavan vielä koskemattomaksi
- Kun nyt tänne asti oot tullut, kokeile jotain uutta - ensikertalainen voi joogata, snorklata, trekata, surffata, meditoida, sukeltaa...
- riisiterassikävely on niin Balia
- H2O joogakoulu Gili Airilla on ihana
- Ubud on mun kiertämistä paikoista paras tuliaiskaupunki. Tingi!
- Jos yhtään nappaa viedä tutustuminen balilaisiin tasoa ylemmäs, buukkaa yöpyminen airbnb:n tai vastaavan kautta jossain pienemmässä paikassa. Voit saada niin paljon enemmän
- Balilaisesta keittiöstä: Gado-gado on hyvää, Nasi Campur vielä parempaa
- Balilaista hierontaa saa kaikista paikoista, missä on vähänkin turismia. Hinnat on alhaisimmat Ubudissa (noin neljä euroa), ja kalleimmat Gili Airilla (noin 12 euroa). Balilainen hieronta on tunnin pituinen kokovartalohieronta, ei mitään silittelyä, mutta kuitenkin hemmotteluhieronta
- Liikkuminen paikasta toiseen on helppoa, jos olet valmis maksamaan hieman enemmän. Peraman bussit on halvin turisteille suunnatuista vaihtoehdoista, shuttletkin on kohtuuhintaisia, esim. Ubud-Gili Air noin 18,00 euroa . Pohjois-Balilla liikuin vuokra-auton ja -kuljettajan kanssa, Denpasar-Les noin 40euroa/3.5h
- Kaikki majoitukset varasin etukäteen netin kautta, reilulla kympillä saa hyvän homestay-majoituksen aamiaisella booking.comista, jossa voi tehdä varauksen ilman luottokorttia ja peruutuskin on mahdollinen vielä muutamaa päivää aikaisemmin. Hostellin varasin hostelworldistä ja pohjoisen villan airbnb:stä. Majoituksen olisi luultavasti löytänyt helposti myös paikan päältä ainakin Ubudista ja Gili Airilta, mutta mä nyt oon tällanen suunnittelija
Vietin Balilla (ja Gili Airilla) kaksi viikkoa, loput kolmen viikon lomastani menikin Singaporessa ja lentokoneessa. "Räätälöin" itse lentoni, eli ostin erikseen Turkish Airlinesin edulliset liput välille Helsinki - Singapore, ja sitten buukkasin Singapore-Bali -välin toiselta yhtiöltä, joka sattui olemaan tuttu ja turvallinen KLM.
Kelmi lentää Amsterdamista Singaporeen ja jatkaa vielä Balille, ja tämän Singapore-Bali-yhteyden voi ostaa erikseen ihan niin kuin minkä tahansa muunkin lennon. Hinta oli kilpailukykyinen, koska 180 eurolla sain menopaluun laukkuineen ja safkoineen. Aikataulukin natsas eikä tarvinnut saapua perille neljältä aamuyöllä tai vielä pahempaa, lähteä kukonlaulun aikaan matkan päälle. Vertailun vuoksi siis, aasialaiset halpalentoyhtiöt (TigerAir, Jetstar jne.) myi samoille päiville lentoja huonommilla aikatauluilla ja ilman matkatavaraa tai aterioita alkaen 120 euroa. Joskus tykkään pihistellä, mutta tämä ei ollu mulle niitä hetkiä.
Kelmi lentää Amsterdamista Singaporeen ja jatkaa vielä Balille, ja tämän Singapore-Bali-yhteyden voi ostaa erikseen ihan niin kuin minkä tahansa muunkin lennon. Hinta oli kilpailukykyinen, koska 180 eurolla sain menopaluun laukkuineen ja safkoineen. Aikataulukin natsas eikä tarvinnut saapua perille neljältä aamuyöllä tai vielä pahempaa, lähteä kukonlaulun aikaan matkan päälle. Vertailun vuoksi siis, aasialaiset halpalentoyhtiöt (TigerAir, Jetstar jne.) myi samoille päiville lentoja huonommilla aikatauluilla ja ilman matkatavaraa tai aterioita alkaen 120 euroa. Joskus tykkään pihistellä, mutta tämä ei ollu mulle niitä hetkiä.
Muistathan kuitenkin, että kun ostat lentosi mun tavoin itse reitittäen, täytyy pelivaraa olla kunnolla myöhästymisiä varten. Balin Denpasarin lentokenttä suljettiin tulivuorenpurkauksen takia pari päivää ennen mun paluulentoa Singaporeen ja sain jännät housuissa odotella, lähteekö mun lento ja milloin... Onneks olin ilmeisesti kerännyt reissun aikana sen verran hyvää karmaa, että kenttä aukes just sinä päivänä, kun oli mun vuoro lentää ja pääsin Singaporeen suunnitelmien mukaisesti testaamaan ne parit ruokatorit, jotka oli hiirenkorvilla mun pienessä Singapore-oppaassa. Hyvästä karmasta riitti muuten vielä seuraavallekin lennolle: turkkilainen oli ylibuukattu ja mut lähetettiin sinivalkosin siivin kotimatkalle. Reitin pituus lyheni kolmestakymmenestä (joo ne oli halvat lennot!) reiluun yhteentoista <3
Olenkohan nyt kertonut kaiken, mitä Balista halusinkin? Ehkä palaan Balille vielä muistelmien merkeissä, mutta nyt... näihin tunnelmiin:
Olenkohan nyt kertonut kaiken, mitä Balista halusinkin? Ehkä palaan Balille vielä muistelmien merkeissä, mutta nyt... näihin tunnelmiin:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti