torstai 7. heinäkuuta 2016

IGTT: Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa - kevyttä pohdintaa Suomen matkailullisesta potentiaalista

Instagram Travel Thursdayn heinäkuisena teemana on tällä kertaa kotimaan matkailu. Hieno teema, ajattelin heti, mutta mulla ei taida olla aiheeseen liiemmin mitään avartavaa sanottavaa. Olen nimittäin kotimaan matkailun höyhensarjalainen, oikea surkimus suorastaan - aikuisiän reissut Suomen rajojen sisäpuolella muualle kuin vanhempieni mökille voi oikeasti laskea yhden käden sormilla. Enkä muuten ole mitenkään erityisen ylpeä tästä tilanteesta, mutta minkäs teen - just nyt mun elämässä priorisoidaan ulkomaanmatkoja. 

Voisin toisaalta kirjottaa jotain Helsingistä, kotikaupungistani? Kuviakin oon instassa julkaissut. Njääh, ei nyt kuitenkaan. Entä yleistä Suomen kesän hehkutusta kuvien muodossa? Juuei. Sitten sain idiksen - pohdinpa vähän kuvapostauksen muodossa rakkaan kotimaani matkailupotentiaalia ja heittäydynpä niin rohkeaksi, että kysyn: Onko Suomen matkailullista potentiaalia hyödynnetty oikeasti riittävästi? 

Tai oikeastaan kysymys kuuluisi: Nähdäänkö me suomalaiset oman maamme potentiaali? Mun ei oo nimittäin tarkotus ottaa kantaa mihinkään taloudellisiin/elinkeinollisiin/yhteiskunnallisiin resursseihin, vaan kepeästi pohtia, miten kaunista maatamme voisi esitellä matkailijoille. Ja kuten jo sanoin, oma kokemus etenkin kotimaisista matkailupalveluista on aika suppea - kerro ihmeessä, jos tiedät mainitsemisen arvoisia matkailuyrityksiä olevan olemassa! Alla viisi teemaa, jotka tulivat mieleeni kun selasin omia Suomi-kuviani instaelämäni varrelta.

1. Metsä

Ensimmäisenä mulle tulee mieleen ihan tavallinen, suomalainen metsä. Ei siis välttämättä mikään kansallispuisto tai edes luonnonpuisto, vaan vaikkapa ihan Stadin keskuspuiston metsä. Meille niin arkipäivää, mutta monelle ulkomailta saapuvalle vieraalle ei. Jos mä olin jussina mökillä ihan plääh, ja hiivatin hyttyset, voi ulkkis huokailla onnesta koivujen siimessä. Trooppiselta alueelta kotosin oleva voi nähdä askeettisen metsämme todella eksoottisena, ja miljoonakaupungin asukas ihmettelee, miten lähellä ihmisiä metsä Suomessa kasvaa.

Mä tiiän, että kansallispuistoja ja luonnonpuistoja markkinoidaan osana Suomen matkailua, mutta miks mulla on sellanen fiilis, että ihan tavallinen metsämaisema on unohdettu kokonaan? Ei aina tarvii mennä merta edemmäs... metsään.

Alla olevat kuvat on napattu Mustikkamaalta Korkeasaaren kupeesta ja Kumpulasta.



2. Hiljaisuus 

Tää on ihan mun lemppari. Suomi on hiljainen maa - paitsi silloin kun voitetaan euroviisut tai lätkän MM, mutta nämä on ihan spesiaalikeissejä. Melkein kymmenen vuotta sitten istuin Olympiastadionin viereisillä kallioilla ecudorilaisen vieraani kanssa ja tämä ihmetteli, miten maamme suurin kaupunki voi olla näin hiljainen. Jostain Manskulta kuului vaan ratikan verkkainen kolina kiskoilla. En ollut koskaan aiemmin ajatellut asiaa, mutta näinhän se on - maalla tai kaupungissa, meillä ei pyritä syyttä suotta aiheuttamaan ääniä, hiljaisuus saa olla.

Mielestäni suomalainen hiljaisuus on vielä jotenkin erityislaatuista - se ei ole painostavaa, se on jotenkin luonnollista, siinä on hyvä olla. Ja koska hiljaisuus on maailmassamme katoava "luonnonvara", voisi tätä käyttää enemmänkin matkailumarkkinoinnissa. 

Viime kesänä Balilla osallistuin joogatunnille tunnetussa Yoga Barn -studiossa, jonka salin lasiseinän takaa avatui paratiisimaisema. Siellä sain idean: Miten siistiä ja eksoottista voisikaan olla joogatunti lumivaipan keskellä, kaamoksen hämärässä? 



3. Tarinat/ perinteet /tapahtumat

Lattareilla on karnevaalit, kiinalaisilla lohikäärmetanssit, ruotsalaisillakin melkein joka vuosi euroviisut (anteeksi stereotyyppiset esimerkit) , mutta meillä ei Suomessa tapahdu mitään hypetyksen arvoista! Väärin. Me ei vaan hypetetä. Oikeastihan meillä on vaikka mitä perinteisiä, moderneja ja älyttömiäkin tapahtumia, joista voisi puhua suuremmalla ylpeydellä. Mitä väliä. jos menee vähän överiksi? Kun esittelin vaihto-oppilasvuonna Espanjassa Suomen kesätapahtumia, jäi ilmakitaran MM-kisat parhaiten tyyppien mieleen. Onneks saunakulttuurilla ylpeilemiseen on vihdoin Löylyn myötä herätty ainakin Helsingissä - oli jo aikakin.

Toisaalta kyse ei tarvitse olla edes mistään kovin organisoidusta tai kaupallisesta. Istuin mökkirannassa jussina ja kuuntelin sontsan alla järven toiselta puolen kuuluvaa laulua - mökkikylän asukkaat ne siellä veisasi suuren, rakkaudella kasatun kokkonsa ympärillä niin kuin joka vuosi. Jopa mulle, kaupunkilaiskakaralle, homman seuraaminen tuntui eksoottiselta ja sai hymyn huulille. 




4. Talvi

Tää on ehkä vähän vaikee - ja en nyt puhu talvesta Lapista, jossa en ole ikävä kyllä edes koskaan käynyt. Jo silloin, kun opiskelin matkailua, puhuttiin paljon sesonkimatkailun haasteista ainakin Helsingin seudun matkailussa. Tänne on helppo houkutella kesällä, mutta millä ilveellä matkailijat saadaan innostumaan Etelä-Suomesta talviaikaan? Suomelinnan lautta kulkee talvellakin on aika säälittävä ongelmanratkaisuyritys.

Olin ihan kikseissä, kun tammikuussa käytiin testaamassa Uunisaaren saunasunnuntai. Lunta oli hiljan tullut tupaan oikein olan takaa ja pikkupakkasta väritti kuulaan keltainen aurinko taivaanrannassa. Täydellistä! Helsinki on maailman kaunein kaupunki! Ja kun lumi seuraavalla viikolla vaihtui loskaan ja aurinko sitkeään harmaaseen pilvipeitteeseen, oltiin kai niin sanotusti ongelman ytimessä. Jyynevönou, millaista säätä se huomenna pukkaa. 

Silti talvi täytyy nähdä voimavarana, koska se ei lähde pois. Voisko joku Pääkkönen seuraavaksi perustaa vaikka talvivaate- ja varustevuokraamon, jotta saataisiin ainakin matkailijoiden varustus säänkestäväksi? Etenkin Visit Finlandin hamuamat stopover-matkailijat voisivat oikeasti tarvita tällaista palvelua.



5. Helsinki

Kirjoitanpas ihan pikkuisen sittenkin Helsingistä (muutenkin tässä oikolukiessa huomasin, että postauksesta tuli sitten kuitenkin tarkoituksettomasti vähän Helsinki-keskeinen, täällä kun asustan). Nimittäin kun nyt leikin tätä leikkiä, jossa näen kotimaani ulkopuolisen silmin, voin todeta, että Helsinkihän on ihan yhtä hyvä vaihtoehto kaupunkilomalle kuin mikä tahansa muukin kaupunki tällä kontinentilla! Helsingistä löytyy koko ajan lisää tekemistä niin lokaaleille kuin matkailijoillekin, oikeesti kaupunkiviihtyvyyden eteen on tehty työtä ihan pyöräilyn edistämisestä uusiin puistoihin ja ilmaistapahtumiin. 

Suomen matkailumarkkinointi tekee varmasti jatkuvasti työtä myös Helsingin matkailun eteen kuten olettaa sopii. Mutta entäs me paikalliset ulkomaanmatkailijat? Voidaanko mekin tehdä jotain? Yrittää nähdä oma kotikaupunki turistin silmin ja toivottaa matkoilla tapaamamme ihmiset tervetulleiksi ihanaan maahamme sen sijaan, että perisuomalaiseen tyyliin mutistaisiin joku epämääräinen vastaus, kun meiltä kysytään, millaisessa maassa tai kaupungissa asumme?

Oon jopa joskus havainnut pientä häpeileväisyyttä omasta äänensävystäni, kun olen jossain päin maailmaa kertonut olevani Suomesta. Se loppui nyt! Lupaan! Oon ylpee, avoin, kiitollinen ja yritän jatkossa höystää kotimaa-aiheiset kommenttini sopivalla, positiivisella huumorilla. Lähdetkö haasteeseen messiin? Vai kuulutko kenties jo niihin esimerkillisiin, jotka kertovat matkoillaan Suomesta leveä hymy huulillaan?

Tällainen Instargam Travel Thursday -teksti syntyi tällä kertaa. Tykkään todella paljon tästä kamppiksesta, kiitos järjestäjille! Tää mun oma pieni blogikin saa välillä vähän erilaista aspektia, kun pääsee ideoimaan postauksia vähän erilaisista näkökulmista. Myös muiden juttuja on kiva lukea!

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat RIMMA+LAURA -matkablogi, Travellover ja Muru Mou -matkablogi. Myös postauksen kuvat ovat tällä kertaa teeman mukaisesti vanhoja Instagram-kuviani vuosien varrelta.



12 kommenttia:

  1. Hienoa pohdintaa ja tällaiselle ei Helsingissä asuneelle ja siellä vain satunnaisesti käyneelle Helsinki on oikeasti upea matkailukohde. Mä voin vain kävellä rannoilla ja ihmetellä sen kaupungin elämää ja kerta kerralta tuntuu että se avautuu mulle vähän enemmän, vaikka pienen palan sitä vasta tunnenkin.

    VastaaPoista
  2. Mulla meni kyllä monta vuotta, ennen kuin aloin ymmärtämään, miten kiva Helsinki oikeasti on :) mun pitäisi kyllä itse ottaa itteeni niskasta kiinni ja reissata välillä myös muualla Suomessa - moni pieni ja isompikin aarre odottaa varmasti löytäjäänsä myös kotimaassa :)

    VastaaPoista
  3. Hypetyksestä tuli mieleeni Suofutiksen MM-kisat, joissa näkee joukkueita aina Etelä-Amerikasta Skotlantiin. Ihan mahtavaa, että ihmiset matkustavat maapallon toiselta puolelta Kainuun soille rypemään! Kotimaa ja matkailu täällä on itselleni todella lähellä sydäntä ja viikonloppuna starttaava parin viikon mittainen tournee halki Suomen on yksi vuoden odotetuimpia keissejä. Loistavaa pohdintaa! En ole itsekään ajatellut tuota hiljaisuutta, mutta totta. Hiljaista täällä kyllä on, joten mikä oiva paikka joogaretrettiin :)

    VastaaPoista
  4. Suofudista, tosiaakin oon tainnu jossain kympin uutisten kevennyksessä nähdä klipin turnauksesta, hauska ja persoonallinen tapahtuma :) Suomen roadtrip - vielä mäkin joskus!

    VastaaPoista
  5. Mä en ole koskaan vähätellyt tai hävennyt olevani Suomesta! Suomi on upea maa, ja monet pitää sitä muita Euroopan maita eksoottisempana, tai ainakin ovat hyvin innoissaan tavatessaan kenties ensimmäisen suomalaisen ikinä :)
    Mielenkiintoinen postaus ja hyvää pohdintaa tästä jatkuvasti yhä enemmän pinnalla olevasta aiheesta. Aloin miettiä, että vaikka itse pidän Suomea upeana maana, niin jostain syystä en kuitenkaan ole osannut markkinoida sitä edes poikaystävälleni niin, että hän haluaisi tutustua maahani paremmin. Kyllä minä jatkuvasti puhun, että pitäis käydä Helsigissä ja Lapissa, mutta vastaus on aina "juu, sitten joku kerta". Ei kun NYT! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että oot aina osannut olla ylpeä Suomesta :) Musta kyllä tuntuu, että silloin kun asuin pidempään ulkomailla, olin paljon enemmän rinta rottingilla kotimaastani ja jopa ylpeilin sillä, mutta nyt oon ehkä Suomessa taas asuessani vajonnut johonkin "suvantoon" asian suhteen... Mikä on ihan hölmöä! Onneks asennetta voi muuttaa milloin vaan :)

      Poista
  6. Tää oli hyvä postaus! Mä oon alkanut kehua tosi paljon suomea ulkomailla tapaamilleni tyypeille ja tosi monet on huippukiinnostuneita. :) Et kannattaa vaan ylpeillä. Helsinki on ihan huippukaupunkikohde oikeesti kun alkaa ajattelemaan. Me Suomalaiset kaupunkilaiskakarat ollaan hämillämme mökkikokoista ja Lapin fiiliksestä joten kuinka huippuja kokemuksia muunmaalaiset turistit saisivat! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa kuulla, että lisää Suomi-lähettiläitä löytyy! Pohdin just matkalla kentälle, et mitä kertoisin Suomesta Guatemalasta... mun täytyy vaan päästä yli siitä hetkestä, kun kysyjä katsoo mua vienosti hymyillen ja kysymysmerkit silmissään - niin anteeks mistä maasta olit kotosin? :D täl kertaa otan tällasetkin tilaisuudet mahdollisuutena ;)

      Poista
  7. Hyviä pointteja - tosin kaikkea pitää aina myös vähän miettiä vieraan näkökulmasta. Aikoinaan vein innoissani englantilaisen ystäväni kesämökille, metsän keskelle. Elettiin vielä ulkohuussiaikaakin ja myöhemmin ystäväni tunnusti enimmäkseen pelänneensä metsässä, jossa piti sitten liikkua (tosin valaistua polkua pitkin) myös elokuun illassa. Eli sopivasti, hellästi, totuttaen, niin metsään, hiljaisuuteen kuin talveen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta tuokin, että kaikki eivät niin välitä hiljaisuudesta, "metsäläisyydestä" ja siitä tilantunnusta, jota Suomesta löytyy - mutta ehkä hyvä organisointi ja vaikka kevennetty versio mökkielämästä voisi toimia? :)

      Poista
  8. Juuri juttelin ranskalaismiehen kanssa, joka oli käynyt Helsingissä. Hän piti ihan huippuna sitä, että ei tarvitse mennä pääkaupungin ytimestä kovinkaan kauas, kun on metsässä. Asun itse Keskuspuiston laidassa, ja onhan se hassua, että sitä pitkin pääsee metkein ytimeen ja toisaalta pohjoiseen jatkamalla vaikka miten pitkälle. Ja onhan se METSÄ. Suomea kyllä voisi markkinoilla muillakin kuin skuttalla ja hiljaisuudella, kuten totesitkin: kyllähän joka niemen notkossa tapahtuu varsinkin kesällä vaikka mitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voiskohan Suomesta jopa puhua vastakohtien maana? Kesän ilo ja talven melankolia, valo ja pimeys, juhlat ja rauhallisuus, kaupunkikulttuuri ja maaseutu... tosin kyllähän mmonesta maasta löytyy vastakohtia ihan yhtälailla - ehkä avain onkin siinä, miten meidän matkailuelimet onnistuu myymään ja tuotteistamaan erilaisia teemoja :)

      Poista