torstai 3. marraskuuta 2016

IGTT: Kaikki sinisen sävyt...

... ja oranssin ja punaisen ja... Ihanaa, Instagram travel thursdayssä on marraskuussa teemana matkailun värit. Sopivan luova ja lennokas teema marraskuiseen reissumuisteloon kuvien muodossa - etenkin kun talvi keskiviikkona kai virallisesti teki itsensä tykö täällä Helsingissä lumipyryn saattelemana.

Tykkään ihan hirveästi kaikista mitä tulee mieleen/jatka lausetta/listaa asioita - tyyppisistä leikeistä, joten otankin lähtökohdaksi luetella lempivärejäni ja sitten etsiä instafeedistäni niihin sopivimmat kuvat. Kovin informaatiosisältöistä osallistumista marraskuun IGTT-päivään ei siis minulta ole luvassa, mutta tää teema sopiikin mitä parhaiten inspiraation jakamiseen ja kunnon minäsydänmaailma -fiilistelyyn. Eikun värejä sitten vaan listaamaan.

Mintunvihreä. Tämä on kaikista mun lempiväreistä lempivärein, joten silläkin uhalla, etten löytäisikään väriin sopivaa kuvaa, tulee se listalle. Mintunvihreää matkoillani ovat olleet ainakin Karibian rantojen puutalot ja kolonialististen kaupunkien talojen julkisivut Väli-Amerikassa sekä tietenkin lempihuivini, joka kulkee mukana useimmilla Euroopan kaupunkilomilla.

Oranssi. Tähän väriinhän mulla on viha-rakkaussuhde - pidän oranssista, sillä mikään väri ei energisoi niin kuin se. Joskus ei vaan jaksaisi olla energinen, heh. Oranssia bongaan matkoillani tietenkin auringonlaskun värittämistä taivaanrannoista ja tuorepuristetusta appelsiinimehusta.

Koralli. Onko tää oranssin lempeä pikkusisko? Jotenkin korallin tai vaalean persikan sävy miellyttää mun silmää kovin. En kyllä nyt ihan heti keksi mitään korallinväristä matkoiltani... Paitsi niin herkullisen cantaloupemelonin hedelmälihan!

Tummanliila. Tämä on ehkä semilempiväri, koska toimii parhaiten vain yhdistettynä muihin väreihin. Tämäkin on vaikea väri tähän haasteeseen, katsotaan, mitä feedistäni löytyy. Tummanliilasta tulee mieleeni lempimarjani mustaherukka ja toisaalta mustikka, jotka kaadan aamiaisjogurttini päälle vain ja ainoastaan mökkimatkoilla eli silloin, kun saan poimia mustikkani suoraan takapihalta.

Sinivihreä. Siis sininen ja vihreä erikseen samassa kuvassa. Tiedän, nyt fuskaan pahasti, mutta tämä on niin totta mun kohdalla - en tykkää näistä pahemmin erikseen. Jo blogin nimi kertoo kuitenkin kaiken oleellisen: Sinisen sävyt meressä ja taivaalla, kehyksenä mieluiten tropiikin tai Välimeren vehreä kasvillisuus. Mun lempirannat on sellaisia, joissa sademetsä ihan törmää mereen. Mitä vehreämpää, sitä parempi. Ei mitään keinotekoista palmurivistöä rantabulevardilla mulle kiitos.

Mustavalkoinen. Tämä liittyy paljolti kuvaamiseen, rakastan nimittäin mustavalkokuvia ja filtteri on välillä ahkerassakin käytössä matkoillani. Toisaalta mustavalkoinen voi myös konkretian sijaan kuvastaa tunnelmaa - yksi synkkä ja myrskyinen yö helmikuisessa Galiciassa lähes kymmenen vuotta sitten on painunut mun mieleen mustavalkoisena, oranssina ja punaisena. Mustavalkoinen oli nimittäin kylmä ja sähkökatkon pimentämä maailma ulkona, kun ystäväni kanssa istuimme maalaistalon keittiössä leivinuunin oranssissa lämmössä verenpunaista riojaa laseissamme. Ja ihan off topic -tunnustuksena muuten nyt, että en ole koskaan pitänyt punaviinistä, en edes laadukkaasta riojasta. Sitä oli silti litkittävä pullokaupalla Espanjassa asuessani, koska kuuluihan se nyt hei asiaan!

Karmiininpunainen. Laitetaan tähän viimeiseksi vielä yksi haasteellinen väri. Oranssin rinnalla syvä karmiininpunainen energisoi minua, ja sitä löytyy oranssin tavoin niistä auringonousuista ja -laskuista. Rakastankohan näitä värejä siksi, että rakastan auringonlaskuja, vai rakastanko auringonlaskuja, koska niiden värit ihastuttavat mua kerta toisensa jälkeen? Hyvä kysymys. Karmiininpunainen on usein myös ihanan, kypsän mangon kuori tropiikissa. 

Ja sitten niitä kuvia! Valitsen nyt ihan vain itseäni miellyttävimmät, edellisiä värejä edustavat kuvat omasta Instagramistani ja toivon, että ne inspiroivat myös muita. Odotan innolla myös kanssabloggaajien marraskuun IGTT- postauksia, on teema vaan niin herkullinen!

 Belizessä, Caye Caulkerilla palmupuut stemmasi upeasti turkoosin meren ja sinisen taivaan kanssa... Aion muuten vihdoin käydä käsiksi Belizeen täällä blogissakin.

Tämä on yksi mun lempikuvista tältä vuodelta, annettakoon sille nyt nimeksi vaikka poika mintunvihreässä talossa... Talo taas sijaitsee pastelliparatiisissa Floresin kaupungissa Guatemalassa. 

Kun puhuin mustavalkoisuudesta ja tunnelmasta, niin tämä kuva kiteyttää ajatukseni. Oon aivan varma, että vaikka olisin napannut tämän kuvan Atitlán-järven tihkusateesta värillisenä, olisi tämä hetki jäänyt joka tapauksessa mieleeni nimenomaan mustavalkoisena. 

Lissabonin marraskuiset auringonlaskut viime vuonna olivat aika korallinvärisiä... 

No, tässä niitä mustikoita olisi. Tämä kuva ei tosin ole mökiltä, vaan hävikkiravintola Loop:n brunssilta. Hävikkimustikoita, what the ****? Suosittelen muuten brunssia Hietsussa, ruoka oli maukasta ja tällaisia idiksiä on ilo tukea. 

Oranssi oli yksi Köpiksen söpöimmän kadunpätkän taloista... 

Kyllä sinisen ja vihreän yhdistelmä toimii näköjään muuallakin kuin rannalla! Tässä toinen tän vuoden suosikkikuvistani, tähän kiteytyy niin paljon odotusta, tien päällä olemista, seikkailua ja lämpöä. Kuva on Sri Lankasta, Colombo - Kandy -radan varrelta. 

Tässä mustavalkokuvassa valo leikkii täydellisesti Manika-elefantin puhaltamassa vesisuihkussa. Manikan "tapaaminen" taisi olla Sri Lankan reissun kohokohta. Joka välissä, niin tässäkin, on hyvä muistuttaa, miksi elefantteja kannattaa vain ihailla ratsastamisen sijaan ja vinkata tästä hienosta projektista kaikille Sri Lankan matkaa suunnitteleville. 

Tässähän on molemmat haasteelliset lempparit karmiininpunainen ja tummanliila. Kuva on yksi sadoista seinämaalauksista, joilla hylätty Teufelsbergin vakoiluasema on nykyisin koristeltu. Ja kaikki värithän ovat kauniita. 

No juu, tässä nyt vaan se lempihuivi, kun tuli mainittua... Vaikka olen kirkkaiden värien ystävä, todistaa tuo vasemmanpuoleinen kuva Prahasta sen, että laimeammatkin sävyt voivat toimia loistavasti, kun konteksti on oikea. Harmaa taivas ja punaiset katot ♥ 

Vihreän ja sinisen synkroniaa Balin riisipelloilta... 

Olin kirjoittanut tähän kuvaan Gili Airilta, että Indonesian väri on ehdottomasti sininen. Kaikki sinisen sävyt... 

Karmiininpunaista kukkaloistoa ihanassa kotikaupunkikohteessani Vallilan siirtolapuutarhassa.

Ja vielä auringonlasku Pohjois-Balilta. Harmillisen huonolaatuinen kuva tosin, mutta kuvitelkaa se vähän kauniimpana, heh. Balin pohjoispuolelta löytyy vielä pieniä kyliä, joissa saa olla rauhassa ainoa turisti aamumarkkinoilla ja joissa ihmisten aito kiinnostus vierailijaa kohtaan todella sulattaa sydämen. Tänne palaan vielä.

Nämä kuvat saavat riittää tällä kertaa. Tosin, mä olen tainnut kohta jo käyttää kaikki ig-kuvani näissä torstaipostauksissa. Täytyisi varmaan alkaa käyttää Instagramia vähän aktiivisemmin matkoilla! Oon vaan pitänyt matkoillani kuva per päivä - tahtia itselleni sopivana, vaikka oikeasti kuviahan matkoilta olisi julkaistavaksi pilvin pimein. Mulla ei muuten ole missään tallessa Instagram-julkaisujani, joten joudun lataamaan kuvat Ig:n selainversiosta, joka tekee kuvista välillä aika kauheaa suttua. Mikäköhän ratkaisuksi tähän?

Olipas ihana palata matkamuistoihin nyt, kun ulkona on maa valkoisena. Maailma on värikäs, maailma on mustavalkoinen, riippuu ihan siitä, miltä kantilta katsoo. Mä katson ihan mielelläni vuoron perään molemmilta.

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat RIMMA+LAURA -matkablogi, Travellover ja Muru Mou -matkablogi. Myös postauksen kuvat ovat teeman mukaisesti omia Instagram-kuviani.

17 kommenttia:

  1. Olipas kiva tapa toteuttaa tämä postaus. Ekstraplussa tuosta marjaisesta brunssikuvasta. Näyttää syötävän hyvältä. Joten hävikistä herkuksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) juu, eikö ole hassua, että meidän metsien kultaa riittää hävikiksi asti?

      Poista
  2. Olin vuosikymmen sitten reissussa Meksikossa ja Guatemalassa. Floresin kaupungissa ottamasi kuva pienestä pojasta palautti heti muistot mieleen. Se oli mieletön matka, jolle lähtisin koska tahansa uudestaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin. Kannattaisi laittaa oma Instagram-tili linkinä johonkin hyvin näkyvälle paikalle.

      Poista
    2. Guatemala on upea ja Flores yksi kauneimmista pikkukaupungeista, johon olen lattareissa törmännyt... kiitos tuosta ig-linkkivinkistä!

      Poista
  3. Ihanaa väripohdintaa! :D Mun panostus oli se että päätin haluta auringonlaskun värit teemapostaukseeni.
    Kesällä tuli käyty Berliinissä ja Teufelsbergissä, kävin lukemassa sun postauksen sieltä, huippu! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auringonlaskuissa vaan on yksi maailman täydellisimmistä värikomboista! Mä itse asiassa ihmettelin sitä, kuinka vähän mun instasta löytyy auringonlaskukuvia, vaikka koneella niitä on varmaan satoja :)

      Poista
  4. Auringonlaskun ja turkoosin meren värit tuli itselläkin mieleen ensimmäisenä kun mietin matkailun värejä. Ensi vuonna Guatemalaan jos kaikki menee hyvin, odotan innolla noita pastellitaloja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo Väriteemat taitaa olla ainakin meille suomalaisille niitä klassikoita, kun matkoista ja lomasta puhutaan :)

      Toivottavasti kaikki menee suunnitelmien mukaan ja suuntaat siis Guatemalaan ensi vuonna! Maa vei ainakin minun sydämeni...

      Poista
  5. No nyt on ihania värejä. Mintunvihreä on minustakin todella kaunis väri, sain siitä tosin pienen yliannostuksen pari vuotta sitten kun käytin sitä kaikkialla. :D Tuo poika mintunvihreässä talossa on lempikuvani näistä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, mintunvihreä on kyllä sellainen väri, joka voi yliannostuksena alkaa tökkiä (paitsi ilmeisesti ei mulla!)... Tuo kuva pojasta oli niin klassinen sattuma, kun pyörin hurjassa helteessä Floresin kaduilla tarkoituksenani kuvata talojen julkisivuja. Yhtäkkiä ovella oli poika ja hän sattui juuri katsomaan kameraan. Ihan yhtä nopeasti nappula myös katosi oviaukosta :D

      Poista
  6. Tykästyin Lissabonin kaupunkikuvaan majapaikan ikkunasta ja Sri Lankan junakuvaan. Etelä-Amerikka ja sieltä olevat kuvat kiinnostaa aina, kun siellä en itse koskaan ole ollut. Pitäisi kyllä mennä jossakin vaiheessa ja toivottavasti pian :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti pääset Etelä-Amerikkaan, suosittelen lämpimästi ainakin niitä maita, joissa olen itse käynyt - mullakin on vielä niin monta lattarimaata näkemättä! Ja sitten olisi kokonaisia mantereitakin, kuten Afrikka ja Oseania... :D

      Poista
  7. Oi, pääsit tekemään tuon junamatkan Sri Lankassa. Viime uudenvuoden tienoilla yritettiin, mutta ei saatu enää lippuja. Paikalliset niin sankoin joukoin itse liikkeellä. Norsuja onneksi näin. Niistä kuva myös omassa IGTT-postauksessani.

    VastaaPoista
  8. Colombo-Kandy -junamatka oli kyllä mahtava ja me oltiin onnekkaita, kun saatiin liput vielä seuraavalle päivälle, kun mentiin niitä ostamaan. Moni junavuoro oli jo myyty loppuun, mutta yhdestä löytyi vielä paikkoja kakkosluokassa... Ilmeisen helposti tuo junaosuus siis täyttyy! Sri Lankan norsut vei mun sydämen, ihan elefanttien takia voisin palata - seuraavaksi vaikka Minneriyaan.. :)

    VastaaPoista
  9. Kuvailemasi mustavalkoinen hetki kuulostaa aivan täydelliseltä punaviinin juomiseen! Ainakin tällaisen punaviinin lipittäjän mielestä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli! Ja olin jo melkein unohtanut myrskyisen Galician, kunnes rupesin pohtimaan tätä väriteemaa :)

      Poista